Metsäpalo

Cormen kalastajakylä ja sen suojaisa satama olisivat olleet pidemmänkin vierailun väärti, mutta yöllä alkoi savu haista ja kukkulan takana loimottaa. Oli syttynyt metsäpalo. Koko lahti oli savun peitossa, sen minkä yön pimeydessä pystyi näkemään.

Mietimme paikan vaihtoa, mutta ankkurilahti oli pieni ja tuuli aika navakasti, joten päätimme katsoa aamulla tilannetta. Mietitytti, kuinka tiukkaan savun haju tarttuu veneeseen. Aamuvalossa näimme, että veneen kansi oli pientä tuhkahippua täynnä, lisäksi suola oli liimannut tuhkaa kaikille tuulen puolella oleville pinnoille antenneista kaiteisiin. Lähellä oleva tulipesäke oli sammunut, mutta kauempaa nousi valtava savupilvi, joka näytti jatkuvan merelle saakka. Nostimme ankkurin ja lähdimme etsimään raikasta ilmaa.

Cormen kalastajakylä. Satamalahdessa kasvatetaan sinisimpukoita (kelluvat
ponttoonit möykkyineen). Kerrostalo oli yleisin asumismuoto.

Pian lahden yllä kaarteli kaksi isoa keltaista lentokonetta, jotka kävivät meren pinnassa ja nousivat heti ilmaan. Ne olivat sammutuskoneita, jotka ottivat veden merestä. Koneet hävisivät savuverhon taakse ja tulivat hetken päästä taas tankkaamaan meren pinnasta lisää vettä. Täytyy olla tarkka pilotti. Tätä jatkui niin kauna kuin pystyimme näkemään. Saimme Suomesta kuulla uutisia, että Portugalissa on ollut tuhansien hehtaarien metsäpalot. Lisäys myöhemmin: s/y Katariina näki sammutuskoneita Ribeirassa.

Sammutuskone ottaa veden vauhdissa  meren pinnasta.

Paikallislehden uutinen tulipalosta: vuoden pahin palo.
Metsää paloi lähes sata hehtaaria.

 

Seilasimme 20 merimailia Camariñaksen riakseen (jokisuistoon) ja ankkuroiduimme hiekkarannan eteen. Edelleen tuuli aika navakasti, mutta lahdella ei ollut lainkaan aallokkoa ja ankkuri piti erinomaisesti matalassa tasaisessa hiekkapohjassa. Söimme lounaan ja joimme pullon cavaa, sitten olikin ihana painua pitkille päiväunille. Savuyönä ei tullut nukuttua kovin hyvin.

Ría Camariñas on viehättävä, aivan kuten opaskirja kuvailee. Kylän edessä on marina, mutta olimme mieluummin omassa rauhassa ankkurissa. Päivisin on juuri sopivan lämmin ja öisin sopivan viileää nukkumiseen. Merivesi on täällä Atlantin länsirannikolla vain 13-14 C, joten uiminen ei houkuttele - upeista valkoisista hiekkarannoista huolimatta. Saunasta (!) tarkenee mennä veteen, ja sauna on lämmennyt jo kahdesti, Cormessa lauantaina ja eilen tiistaina täällä Camariñassa.

Navakan tuulen jälkeen on ollut kolme täysin tyyntä päivää, mikä on sopinut meille hyvin: voi olla hyvällä omatunnolla paikoillaan ja tutustua ympäristöön. Ankkurilahteen on vähitellen tullut muitakin veneitä, ensimmäisen yön olimme jostain syystä aivan yksin. Satamassa kävivät s/y Homeless ja s/y Calimera.

Huomenna jatkamme matkaa noin 40 merimailin päähän Ría de Murokseen.

Oho, unohdin ladata kuvat tikulle! Istun pursiseuran kahvilassa, jossa on wlan. Otin vain pienen koneen mukaan. Tällaista se on nykyään, aina jotain unohtuu!
Perjantaina Muroksessa: kuvat lisätty.